The Queen City Cincinnati

Laiva on vihdoinkin Cincinnatissa ja huomenissa nostetaan telakalla ylos potkurinakselin tiivistekotelon uusimista varten. Viimeiset parisataa mailia alkoivat jo olla huolestuttavia kun pilssipumppu kay melkein taukoamatta.

Kuvassa eras Cincinnatin silloista (tuolla kauempana olevalla on oma tarinansa):

Kiva paikka hioa ja lakata

Sixteen Tons on nyt katon alla ja suunnitelma oli aloittaa tiikki osien hionta ja lakkaus. 

Suunnitemaa ei vaan voi toteuttaa. Stuffing box on irronnut kiinnityksestään ja vettä tulee kohtuullisen paljon pilssiin.

Ilmeinen suunnitteluvirhe. Stuffing boxin kiinnitysalusta tehtiin siten, että tiikki lankun päälle laminoitiin ohut kerros lasikuitua. Vesi tietnkin pääsi kotelon sisään ja puu oli taysin lahoa. Lähin telakka, joka voi nostaa 22,000 lbs painavan laivan on kahden päivän matkan päässä Cincinnatissa. Tulee pitkä lykkäys syksyä kohti mutta korjausta ei voi välttää. Samalla tietekin katsotaan potkurinakselin laakeri.

Forgotten Seamanship

Unohtuneet merimiestaidot

Tuli mieleeni, että jos sähkö loppuisi osaisiko sitä enään pelkillä kartoilla... Näin joella on helppo vastata, että ei olisi katastrofi. Ei täällä eksymään pääse ja minulla on aivan tuoreet jokikartat.

Mikä minua on kauhistuttanut koko reisun ajan on tuo kanssaveneilijöiden suunnaton taitamattomuus tai olisiko piittamattomuus. Ajellaan pimeässä ja sateessa ilman valoja, tullaan puurin puolelta suoraan alle, painetaan "no wake" alueella valtavalla nopeudella vaikka ilmeisesti vaarantavat työtään tekevät ihmiset proomuissa ja rannalla. Olen useamman kerran todella kuullut radiosta kun hinaajan kippari huutaa: "huviveneet hiljentäkää täällä kootaan hinausta"

Forgotten seamanship

It came to my mind, that if I lose electricity, could I do this using only paper charts ... Since I'm on the river it wouldn't be too much of a disaster. I wouldn't get lost and I have the latest river maps.

What has troubled me the whole time is the great number of incompentant boaters - either they don't know the rules or they don't care.  They are driving their boats in the dark and in the rain without lights.  They come from the port side just under your nose even though they should yield when I have the right of way.  They speed in "no wake" area with very high speed even though they endanger those working on barges or along the beach.  I have more than once heard on the radio when the tug boat captain shouts: "Pleasure craft slow down!  We are fleeting here."

Guess

Arvatkaapa

Minkä keskilännen kaupingin läpi m/b Sixteen Tons juuri kulkee?

Aivan oikein. Louisville, joka on Kentakin suurin kaupunki. Noin 600,000 asukasta.

Guess

What is the Midwest city that M/B Sixteen Tons just went through? 

That's right. Louisville, which is the largest city in the Kentucky. Approximately 600,000 inhabitants.

We Are Near

Lähellä ollaan

Kohta ollaan Warsaw, KY, missä laivaa viimeistellään Meksikonlahtea varten. Kaksi 30 mailin päivämatkaa ja yksi sulku on jäljellä.

Tilastoa 7.9.2013

Aikaa on käytetty noin 1/12  ja loopista on tehty lähelle 1/4. Siis noin karkeasti.

Lähdin liikkeelle Meinke Marina:sta http://www.meinkemarina.com/ , Curtis OH (on edelleenkin paras marina, missä olen ollut) elokuun 3. päivä  07:06. Tunteja oli kellossa 669.2.

Maileja kertyi Cumberland (KY) joen suulle (, misä erkanin loopin reitiltä syyskuun 2. päivä) 1,372.4 ja tunteja oli kellossa 861.5.

Nyt olen kulkenut tätä Ohio joen mutkaa 260 mailia ja kellossa 916.0.

Polttoainetta on mennyt nelisensataa gallonaa eli alle 1.7 gallonaa/tunti ja keskinopeudeksi tullee n. 7 mailia tunnissa. Ei ole vauhti huimaa mutta ei ole kulutuskaan.

Statistics on September 7, 2013

Soon we will be in Warsaw, KY, where the ship will be finalized for the Gulf of Mexico.  Two thirty mile day trips and one lock is left.

The original plan was that the Loop will take about a year.  I have used one month to complete one fourth of the Loop.

I started at Meinke Marina to http://www.meinkemarina.com/ , Curtis OH (continues to be the best marina, where I have been) on August 3 day 7:06. 669.2 engine hours.

The Loop ended when I passed the Cumberland River (which I left on September 2nd) 1,372.4 miles and 861.5 engine hours.  Now, I have continued this side trip on the Ohio River for 260 miles and 916.0 engine hours.

I have used about 400 gallons of fuel which means less than 1.7 gallons / hour and average speed probably about 7 miles per hour. It's not very fast but then there's less consumption.

Sisälle sulkuun rohkein mielein. Viereiseen pitkään sulkuun menee 1,164 jalkaa pidempi systeemi.
Inside the lock without fear. In the adjacent lock goes to 1,164 feet longer combination than Sixteen Tons.
Miksi ovet ei aukene meille?

 Hey, they opened the doors.

Fresh Fish Almost to the Table

Tuoretta kalaa melkein pöytään

Suurinpiirtein lähes kaikkia karppikaloja kutsutaan täällä Asian Carp. Sieltähän ne kai kaikki karpit ovatkin alunperin. Illinois joki oli melkeimpä kirjaimellisesti tynnä karppeja. Kun ensimmaisen kerran osuin karppi parveen luulin, että vähintäänkin potkurinakseli oli murtunut. Ääni oli kuin joku olisi hakannut laivan pohjaa pesäpallomailoilla.

Yksi, kai hopea karppi hyppäsi suoraan takakannelle. En kuitenkaan alkanut paistamaan vaan heitin takaisin jokeen.

Fresh fish almost to the table

Approximately almost all carp here are called Asian Carp. I guess that's where they all are from originally. Illinois River was pretty much literally full of carp. The first time I hit a school of carp, I thought that at least the propeller shaft was broken. The sound was as if someone had beaten the bottom of the ship with baseball bats.

One of them, I guess a silver carp, jumped directly to the aft deck. However, I didn't start to fry it, but I threw it back into the river.

Coat of Arms Birds Visiting

Vaakunalintuja vieraisilla

Kun heräsin Kuolleenmiehen saaren takana huomasin, että valkopää kotkat olivat tulleet katselemaan kuka kumma se siinä ankkurissa on.

When I woke up behind Dead Man's Island, I noticed that the bald headed eagles had come to see who in the heck is lying at anchor there.

Joka ikisen kerran auringonnousu aamulla ja lasku illalla on yhtä ihmeellinen kokemus. Tuntuu, että en milloinkaan väsy katselemaan. Samoin yöllä kun olen kymmenien mailien päässä keinovaloista tähtitaivas ihmetyttää joka kerran.

Every single time the sun rises in the morning and the sun sets in the evening is a wonderful experience.  I feel that I will never grow tired of watching it.  The same during the nights when I am miles away from artificial lights, the sky with stars makes me wonder every time.  

New Phenomenom

Uusi ilmiö

Jo toisena aamuna oli niin paljon sumua, että en edes ajatellut lähteä liikkeelle. Pystyisin ihan hyvin ajamaan "mittareilla" pitkin väylää mutta nuo valtavat hinaukset liikkuvat hiljaa kuin aaveet. Tutka ne näkisi mutta tuskin se näkisi jatkuvasti joessa vastaantulevia veden mukanaan tempaamia kokonaisia puita, laitureita jne.

This was the second morning when there was so much fog that I didn't even think to fire the engine.  I could easily drive using only gauges and stay in the channel but those huge tow boats move silently like a ghost.  The radar would see them but it could hardly see floating debris like old dead trees, etc.

You Start to Look Serious When....

Vetää ilmeen vakavaksi

Olen seonnut laskuissani kuinka monen sulun läpi olen jo kulkenut. Kyllä niitä jo on kymmeniä. Silti täytyy tunnustaa, että jännitän siitä hetkestä lähtien kun poimin mikrofonin käteeni ja kutsun sulkua: Newbourgh lock, Newbourgh lock. This is Sisteen Tons northbound - over; aina siihen asti kun viimeinen viesti lähtee: lockmaster thank you, have a safe day hopefully no more foreigners today.

Vaikka Sixteen Tons onkin 22,000 lbs laiva sisään sulkuun virtaava vesi kyllä haluaa pyörittää sitä kuin lastua laineella. Yleensä veneissä on useampi henkilö jolloin yksi kiinnittää veneen keulasta ja toinen perästä kelluvaan pollariin. Minun täytyy luottaa keskikiinnitykseen ja pitää venen paikallaan keula- ja peräpotkurilla.

I can't any longer count how many locks I have already passed.  There must be tens.  In spite of that, I have to admit that I feel excited from the moment when I pick up the microphone and call the lock, "Newport Lock, Newport Lock, this is Sixteen Tons northbound - over."  Up to the moment when the last message goes, "Lock master, thank you, have a safe day.  Hopefully no more foreigners today."

Even though Sixteen Tons is 22,000 pounds ship the incoming water wants to make it go around like a toy boat.  Usually there are more people on board and while one secures the boat from the bow and the other at the stern to the floating mooring post.  I have to secure the middle of the boat and keep the boat in one place using the bow and stern thrusters.

You Have to Eat or You Die

Eta bör man eller dör man

Yksi erittäin tärkeä viihtyvyyteen näinkin pitkällä matkalla vaikuttava asia on ruokailu. Onneksi teen mielelläni ruokaa ja onneksi Michelle - kuten olen jo useasti sanonut - huolella paneutui taloussuunnitteluun. Syyskuun 4. päivän illalliseni oli oliviöljyssä paistettua kananrintaa paprikan ja sitruunapippurin kanssa, perunasalaatti ja neljän papulaijin salaatti. Ikean näkkileipä majoneesilla ja juustolla. Vakio viini, raikasta vettä. Jälkiruokana Townhouse keksejä maapahkinävoilla ja mansikkahillolla sekä poikkeuksellisesti vielä kuppi Ikean kahvia.

Kun lämpötila on ollut tämän neljän viikon aikana poikkeuksetta lähellä ja yli kolmekymmentä astetta en mielelläni paista tai keitä laivan keittiössä vaan ulkona Coleman kaasugrilliäni käyttäen.

One thing that comforts you during such a long journey is to have good food.  I think Americans call it, "comfort food" or "home cooking".  Luckily I prepared food willingly and luckily Michelle planned everything very thoroughly (as I have several times said).  September 4th dinner was chicken breast fried in olive oil with peppers and lemon pepper seasoning, potato salad, and four bean salad, Ikea's crisp rye bread with mayo and cheese, my usual wine of fresh water, as a dessert Townhouse crackers with peanut butter and strawberry jam, and as an exception, one cup of Ikea coffee.

When the temperature during this four weeks has been without exception near or over 90 degrees F, I don't like to fry or cook in galley but outside with my Coleman gas grill.

Holy Smoke They Are Big

Kylla ne todella on isoja...

Detour Up the Ohio River

Mutka matkassa...

Kuvassa Christelle ja Gary seka laivansa Time & Tide Paducha KY. Kissat eivät halunneet tulla kuvaan. Tästä alkaa n. 900 mailin mutka minun Great Looppiini kun poikkean välillä Warsaw KY, missä venettä vielä parannellaan loppua 5,000 mailia varten. Haikealta tuntuu, että Time & Tide lähtee tästä Cumberland joelle ja minä jatkan Ohio joella. Oli äärimmäisen hyödyllistä matkata näiden toista kertaa looppia kiertävien kanssa. Opin vaivattomasti monta turvallisuuden kannalta tärkeää asiaa, mihin ei tietenkään muualla kuin näillä kyseisilla jokireiteillä voi tutustua. Onneksi ei tarvinnut oppia kantapään kautta.

This is a picture of Christelle and Gary and their boat Time & Tide in Paducah, KY.  Their cats didn't want to be in the picture.  This is the beginning of 900 additional miles to my Great Loop journey.  When I pop in Warsaw, KY where my boat will be made better before the rest of 5,000 miles.  It feels melancholy that Time & Tide leaves for Cumberland River and I continue up the Ohio River.  It was extremely useful to travel with these second time Loopers.  I learned easily several important things as to safety; things that can be only in practice with someone of experience.

Behind an easy life is always a woman....

Michelle onnistui todella hyvin proviantin kanssa. Han teki perusteellisen tutkimustyon, mita ja miten paljon, millaista ja miten sailyttaa yksinpurjehtia ja aina ankkurissa mieluummin oleva loopperi ruuan, juoman, vaatteen ja hygienian osalta tarvitsee. En ole huomannut minkaan puutuvan tai joutunut heittamaan mitaan hukkaan. Likapyykki "kori" on kylla suunnattoman taynna mutta en viela mene kolikkopesulaan. Kun lankomies Mike poikineen paatti - oksennetuaan jo kahteen suureen jarveen luopua aikaisemmin - minulle jai suuri kasa kaikkea naposteltavaa ja ihan oikeata ruokaakin.

Tassa Paduchan illallinen:

Nice dinner I had in Paducah.

What Michelle did with the provisions was a great success.  She made a very thorough research of  food, drinks, clothes, and hygienic needs  for the single handed and always anchoring Looper -what and how much, which kind and how to store. I haven't noticed that anything is missing or been forced to throw something away.  A dirty laundry basket is more than full but there's still no need to go coin laundry.

When brother-in-law Mike and his son, Gus, decided - after having vomited in two Great Lakes - to return to home earlier than planned, they left me a huge pile of snacks and even real food. 

Hot as Lousy Sauna

Chicagosta Paduchaan oli koko ajan todella kuuma. Tassa kuva Hoppies, IL satamasta.

From Chicago, Illinois to Paducah, Kentucky has been really hot.  This is a picture at Hoppies Harbor.

What a beautiful morning....

Tassa kanadalainen matkaseurani aamunkoitteessa Willow saaren takana turvassa hinausten suurilta aalloilta.

Time & Tide; Christelle & Gary tekivat matkasta paljon helpomman yksinpurjehtijalle. Opin koko ajan todella tarpeellista. He ovat tekemassa toista kertaa Great Loop'ia, joten kaikki ilmaiset satamat ja jokien ongelmat ovat heille tutumpia. Suuret kiitokset viela kerran heille.

Here is picture of my traveling company from Canada in the early morning behind Willow Island, Illinois River.  It is a safe place where the big waves from the tow boats can't reach you.  Time & Tide, Christelle and Gary, make the journey so much easier for a single handed skipper.  I learn all the time something really important; they are second time Loopers and they know all the free docks and the problems of the river are familiar to them.

Once again I have to say a big thanks to Christelle and Gary.

New Equipment

Matkan varrella tuli ensimmaisen oljynvaihdon aika. Taytyi asentaa ojynvaihtopummpu. Toimi erittain hyvin ja nyt vaihto kay lennossa. The Big Red tarvitsee vain noin 12 litraa oljya 200  tunnin valein joten siinakin saastaa.

During the trip the time for the first oil change came.  I had to install an oil change pump; it worked very well and now changing the oil is a piece of cake.  The Big Red only needs three gallons of oil every 200 hours.